Okei, nyt avaudun. Varautukaa.

Ootteko te koskaan olleet rakastuneita? Minä olen, kerran. Nyt kysytte mistä sen voi tietää ton ikänen, no mä vain tiedän. Seurustelin eksäni kanssa vuoden ja vähä päälle. Meillä oli, nyt kun ajattelee, aika keskinkertanen suhde. Välillä leijuttiin pilvilinnoissa ja kaikki oli ihanaa, hetken päästä riideltii ja itkettiin. Silti mä olisin antanut mitä vain jos olisin saanut jatkaa hänen kanssaan. Mutta se kyllästy muhun, enkä ihmettele. Käyttäydyin nimittäin aika järkyttävästi sitä kohtaan suhteen loppupuolella. Mutta pääasia tässä nyt on se, että kyseinen poika vei multa luottamuksen ihmisiin. Hän vakuutti suhteen viimeiseen päivään asti, että jaksaa yrittää, eikä anna periksi mun suhteen. No hupsista keikkaa yks päivä se ilmottaa: ''sori, tää oli nyt tässä'' Mun koko maailma romahti sillon. En kyennyt viikkoon nousemaan sängystä, säälittävää. Itkin kuukausi tolkulla itteni uneen, ja mitä poika tekee. No tietenki etti uuden naisen itellensä. Meni viikko meidän erosta niin ne oli yhdessä. Varmaan niillä oli jo jotain juttua meidänkin suhteen aikana.

No tästä nyt on jo aikaa, ja ollaan nykyään pojan kanssa jo ihan kavereitakin. Mutta luottamus ihmisiin ei oo palannut, vaikka muut arvet arpeutuukin. Rupesin tässä nyt miettimään, kun mulla on ensimmäistä kertaa juttua kyseisen pojan jälkeen jonkun kanssa, miten epäuskoinen musta onkaan tullut. Väärä hymiö viestissä saa jo mut ajattelemaan ''ok, tää oli tässä ei se mua enää halua'' Yks poikkipuolonen sana nii oon itkun partaalla, miten kukaa ei voi rakastaa mua oikeesti. Ja miksi näin? Koska en uskalla enää rakastua. Mitä hyötyä siitä on. Pelkään vain satuttavani itteeni taas ja vielä pahemmin. Tiedän, ettei toisen tekoja saa laittaa toisen syyksi, mutta kun yksi hylkäsi mut, miksei toinenkin. En mä ole muuttunut paljoakaan sitten viime suhteeni. Se loppu. Tässä ollaan. Itseluottamus nollassa. Rakkaus ei satuta, vaan sen loppuminen, mutta mitä jos pelkää jo sen alkamista?

Eilen olin kattoos Nikon vanhojen tansseja. Höppänä oli sulonen ku sitä jännitti niin paljo, mutta hyvinhän se meni :) Sen jälkee mentiin jatkoille, tottakai. Oli ihan kivaa, mutta ite en tuntenu paljo ketää sieltä. Ilta meni kuitenki ihan hyvin ja päästiin kolmen aikaan nukkumaanki jo. Tänään on ollu tosi väsyny olo koko ajan ja jututki sen mukasia :D Olin tossa puoli viiteen asti Nikolla kunnes pääsin kotiin. Aattelin mennä nukkumaan pian univelkoja pois ja illan oon varmaa kotona vain, oli sen verran verottavaa tuo eilinen juhliminen :)

Hyvää ystävänpäivää! Vaikka oikeesti se on mun mielestä vain päivä muiden joukossa. Ystävä pitäisi olla joka päivä eikä vain kerran vuodessa :) Amerikkalaista rahastusta sanon minä! :D

Oltiin nyt kuitenkin juhlistamassa 10 vuotta kestänyttä ystävyyttämme viiden parhaan kaverini kanssa. Oltiin kahvilla pitkästä aikaa koko porukalla. Ollaan oltu ihan ala-asteelta lähtien parhaita kavereita. Koettu yhessä niin paljon, ala-aste, yläasteelle siirtyminen, päättäjäiset, ekat kännit, festarit, parhaat kesät, uudetvuodet. Jaettu ilot ja surut, itketty yhdessä eroja ja iloittu saavutuksia. Hävetty kun ollaan oltu niin noloja ja huomenna jo naurettu koko asialle.
Rakastan niitä tyttöjä ja mun elämä ois ihan erilaista ilman niitä. Ens kesäksiki on niiiin paljo suunnitelmia niiden kanssa :) Toivon todella että oltais ystäviä vielä monen vuoden päästäki.

Eli oon 16, tänä vuonna 17 täyttävä tyttö etelä-pohjanmaalta. Aattelin alottaa kirjottamisen ihan vain omaksi iloksi ja eräänlaiseksi päiväkirjaksi. Itestäni voisin kertoo sen verran että opiskelen lähihoitajaksi ensimmäistä vuotta ja asun aika pienellä paikkakunnalla vanhempieni luona vielä. Tykkään lukea,kirjottaa ja piirtää ja rakastan musiikkia. Blogin alotan lähinnä itteäni varte, koska rakastan kirjottamista, mutta kirjaversioiset päiväkirjat aina jotenki jää, niin jos tää onnistuis vähä paremmin :)

Ensin voisin kertoa viikonlopustani:

Perjantaina ei tapahtunu oikeastaan mitää. Olin kaverilla, lagattiin ja katottiin tvtä. Loppu viikonlopun vietinki sitte Nikon luona. Niko on tota hmm en mä tiä mikä se on, säätö? Ruma sana. Mutta kuitenki sen määrittely on vielä vähän hakusessa :D Olin niillä la-ma, tulin tänää aamulla 11 aikaa kotiin. Nikon kanssa me mm. juteltiin, syötiin, laulettiin singstaria, käytiin kävellen kaupas, katottiin elokuvia jne. Tänään meillä olis ollu vain tunti koulua niin en jaksanut raahautua. Huomenna ois ystävänpäivä! Tosi nopeesti alkanut tää vuosi :)